Notice: Undefined index: tunn in /data/www/html/luontovaalikone/oulu/erittely.php on line 7


SLL:N Oulun luonnonsuojeluyhdistys

LUONTOVAALIKONE

Ehdokkaan vastaukset

Ehdokas nro 56 Aino-Kaisa Manninen, Vihreät, Oulu


Kysymys nro: 1

Pienvesiä, kuten puroja, lähteitä ja lampia, on Suomessa valtavasti ja ne toimivat elinympäristönä monille uhanalaisille lajeille. Pienvesillä on ennallistamistarpeita, joita varten tarvitaan tarkempaa tietoa niiden tilasta.

Oulun omistamat pienvedet tulee kartoittaa ja niille laatia hoito- ja käyttösuunnitelma.

Vastaus: Täysin samaa mieltä



Kysymys nro: 2

Vesistöjen luonnontila on heikentynyt mm. maankäytön, säännöstelyn ja vesirakentamisen vuoksi. Vesistön luonnontilan palauttamis- eli ennallistamistoimia ovat esimerkiksi kutusoraikkojen lisääminen, vaellusesteiden poistaminen ja virtaamavaihtelun palauttaminen. Myös valuma-alueeseen tulisi kiinnittää huomiota veden hyvän laadun ja rantavyöhykkeen hyvän ekologisen tilan palauttamiseksi.

Vuosittain on kunnostettava vähintään yksi kaupungin omistama muuttunut vesistöalue, jolla hyvä ekologinen tila on saavutettavissa.

Vastaus: Täysin samaa mieltä



Kysymys nro: 3

Maankäytön muutokset ovat merkittävä syy elinympäristöjen häviämiseen ja lajien uhanalaistumiseen. Oulussa on rikas meri- ja rantaluonto, jonka monimuotoisuutta voidaan vaalia suojelemalla arvokkaat alueet.

Meren ja rantojen uhanalaiset luontotyypit tulee suojella maankäytön muutoksilta.

Vastaus: Täysin samaa mieltä



Kysymys nro: 4

Oulujokisuiston arvokkuutta voidaan tuoda esille kunnostamalla Merikosken pääuoma virtavesikutuisten kalojen elinympäristöksi. Kunnostaminen olisi toteutettavissa kohtuullisin kustannuksin ja ennallistaminen maksaisi itsensä kaupungille nopeasti takaisin matkailun ja ihmisten hyvinvoinnin lisääntyessä. Merikosken pääuoman kunnostaminen olisi hyvä jatko paljon huomiota ja kiitosta saaneen Hupisaarten purojen kunnostukselle.

Vaelluskaloille on palautettava lisääntymisalueita Merikoskeen.

Vastaus: Täysin samaa mieltä



Kysymys nro: 5

Energiasiirtymä pois fossiilisten polttoaineiden käytöstä on välttämätön ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. EKOenergia-merkki huomioi tuotannon hiilijalanjäljen lisäksi myös muita kestävyyskriteerejä. Esimerkiksi puubiomassan osalta ei hyväksytä suurten tukkien tai kantojen käyttöä ja EKOenergia-merkitty vesivoima edellyttää jatkuvaa virtausta.

Oulun energiainvestoinnit on suunnattava EKOenergian kriteerit täyttävän energian tuotantoon.

Vastaus: Jokseenkin samaa mieltä

Lisäselitys:

EKOenergian tavoitteet kuulostavat hyviltä, mutta en tiedä kannattaako lukkiutua välttämättä yhteen sertifikaattiin. Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa ei tule sulkea mitään energiaratkaisua pois. Lämmöntuotannossa Oulussa tulee siirtyä polttoon perustumattomiin ja hiilinegatiivisiin vaihtoehtoihin siirtymäajan jälkeen. EKOenergia sertifikaatti voisi olla myös imagollisesti tärkeä tavoite saavuttaa Oulun Energialle yhtiönä.




Kysymys nro: 6

Oulu tavoittelee hiilineutraalisuutta vuoteen 2040 mennessä, mikä on vaatimattomampi tavoite kuin koko Suomen hiilineutraalisuustavoite (2035). Tavoite on vaatimaton myös verrattuna moniin muihin kaupunkeihin, esimerkiksi Tampere ja Espoo aikovat olla hiilineutraaleja vuoteen 2030 mennessä, Turku 2029 ja Lahti 2025. Myös Oulun tulisi lisätä kunnianhimoaan ilmastotoimissa, joilla on jo kova kiire.

Oulun on asetettava tavoitteeksi hiilinegatiivisuus vuoteen 2030 mennessä.

Vastaus: Täysin samaa mieltä



Kysymys nro: 7

Ilmastokestävä liikkuminen on helppoa silloin, kun liikennejärjestelyt tukevat sitä. Yksityisautoilun sijaan on edistettävä joukkoliikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä.

Kestäviin kulkumuotoihin kuten kevyt- ja joukkoliikenteeseen suunnattujen investointien pitää olla suuremmat kuin yksityisautoiluun kohdistetut investoinnit.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys:

Yksityisautolun edistäminen lisää autoilua, kun taas joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn panostaminen tuo enemmän käyttäjiä kestäviin kulkumuotoihin. Kestävä liikenne lisää ihmisten hyvinvointia ja parantaa ilmanlaatua sekä on kekeinen osa kuntien ilmastokriisin torjuntaa. Tästä syystä liikennemäärärahat ohjata enevissä määrin joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn ja kävelyyn. Joukkoliikenteessä tulee kehittää erityisesti nopeampia reittejä, suvampia matkaketjuja ja edullisempia lippuja erityisesti niille, jotka käyttävät joukkoliikennettä säännöllisesti. Kulkuväylillä tarvitsemme enemmän tilaa pyöräilylle ja kävelylle sekä turvallisempaa pyöräpysäköintiä eri puolille Oulua ja taloyhtiöihin.




Kysymys nro: 8

Metsäkuntana Oulu voi näyttää esimerkkiä metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisessa ja virkistysarvojen lisäämisessä. "Luonto on voimavaramme" kuuluu Oulun ympäristöohjelman kolmas painopiste ja sitä voidaan edistää keskittymällä kuntametsien tarkastelussa ensisijaisesti metsien luonto- ja hyvinvointiarvoihin.

Puunmyynnin tuottotavoitteesta on luovuttava hakkuupaineen vähentämiseksi ja metsien luonto- ja virkistysarvojen edistämiseksi.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys:

Sama tavoite on kirjattu myös vihreiden kuntavaaliohjelmaan Oulussa. Tämä on tärkeää luonnon monimuotoisuuden turvaamisen lisäksi myös hiilinielu ja -varastonäkökulmasta.




Kysymys nro: 9

Luontokato on ilmastonmuutoksen ohella merkittävä ja vakava haaste. Luontokatoa tapahtuu myös Suomessa, ja edellisessä arvioinnissa (Suomen lajien punainen lista 2019) uhanalaisia lajeja oli jopa 420 enemmän kuin vuoden 2010 arvioinnissa. Erityisen huolestuttavaa on, että 48 % Suomen luontotyypeistä on luokiteltu uhanalaisiksi (2018). Luontokatoon pitää puuttua nyt ja Suomi onkin sitoutunut pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen vuoteen 2030 mennessä.

Luontokadon hillitsemiseksi vähintään 30 % Oulun alueen maa- ja vesialueista on suojeltava vuoteen 2030 mennessä.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys:

Sama tavoite on kirjattu myös vihreiden kuntavaaliohjelmaan Oulussa https://www.vihreatoulussa.fi/kuntavaaliohjelma/.




Kysymys nro: 10

Suoluontotyypeistä yli puolet, 54 %, on uhanalaisia ja valtaosalla kehityssuunta on heikkenevä muun muassa ympäröivien ojitusten ja metsätaloustoimien vuoksi. Soita on ojitettu puuntuotantoa tavoiteltaessa, mutta sillä on ollut vakava vaikutus suoluontoon. Ennallistamalla voidaan palauttaa soita takaisin luonnontilaan ja elvyttää soiden uhanalaistunutta lajistoa.

Suoluonnon uhanalaistuminen pysäytetään suojelemalla ja ennallistamalla kaupungin omistamat ennallistamiskelpoiset suot.

Vastaus: Täysin samaa mieltä



Kysymys nro: 11

Suomen vuosittainen metsäkato on noin 19 000 hehtaaria. Metsäkato tarkoittaa metsämaan pysyvää muutosta, kuten rakentamista tai pellonraivaamista. Metsäkadolla on vaikutuksia ilmastoon ja luontoon. Viisaalla kaupunkisuunnittelulla voidaan säästää arvokkaat metsäalueet.

Metsämaan asemakaavoittaminen ja raivaaminen rakentamista varten pitää rajoittaa luontoarvoiltaan heikommille alueille.

Vastaus: Täysin samaa mieltä



Kysymys nro: 12

Kaupunkiluonto muodostaa suuren osan nykyihmisen arkisista luontokokemuksista. Luontoarvoja edistämällä voidaan lisätä lähiluonnon virkistyshyötyjä. Esimerkiksi runsas lahopuun määrä lähimetsässä voi monipuolistaa alueen linnustoa ja niityt ovat helppohoitoinen ja kaunis ratkaisu myös pölyttäjien hyväksi.

Kaupunkiluonnon monimuotoisuutta kannattaa Oulussa edistää lopettamalla lähimetsien harventaminen ja lisäämällä niittyjä.

Vastaus: Täysin samaa mieltä



Kysymys nro: 13

Vehreä kaupunki on paitsi viihtyisämpi, pystyy myös sopeutumaan paremmin muuttuvaan ilmastoon. Viheralueet hillitsevät kuumuutta hellejaksojen aikana ja ehkäisevät tulvariskiä.

Oulun on otettava kaavoituksessa käyttöön siniviherkerroin-työkalu, jonka avulla voidaan arvioida kasvillisuuden määrää ja hulevesien hallintaa.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys:

Kertoimen lisäksi tulee miettiä viheralueiden monimuotoisuutta sekä sitä, miten vanhoja yksittäisiä puita voisi jättää kaavan sisälle nykyistä enemmän.




Kysymys nro: 14

Tiivis kaupunkirakenne lyhentää välimatkoja ja tehostaa olemassa olevan infran hyödyntämistä. Luontoarvot pitää kuitenkin huomioida tiivistämisrakentamisessa, ja luonnon saavutettavuus myös kaupunkilaisille tulee varmistaa.

Yhdyskuntarakenteen hajautumista tulee hillitä yleiskaavan avulla. Tiivistämisrakentamista voidaan tehdä alueilla, joissa se ei vähennä olennaisesti tärkeiden viheralueiden määrää.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys:

Kannatan lähtökohtaisesti täydennysrakennushankkeita, mutta ainutlaatuisia luonto- ja virkistyskohteita ei tule kuitenkaan pilata. Korkeammalla rakentamisella sekä alueita suojelemalla voidaan säästää nykyisiä viher- ja virkistysalueita.




Kysymys nro: 15

Kasvipainotteinen ruokailu edistää ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteita. Kasvisruoan hiilijalanjälki on pienempi, eikä sen tuotanto vaadi yhtä suurta maa-alaa kuin eläintuotanto. Kunnan ruokapalveluiden kysynnällä on vaikutusta tarjontaan ja kunta voikin olla mukana edistämässä lähialueen kestävää ruoantuotantoa.

Oulun ruokapalveluissa on lisättävä kasvisruokien määrää ja suosittava kestävästi tuotettua lähiruokaa.
Vastaus: Täysin samaa mieltä

Kysymys nro: 16

Kiertotaloudessa kulutetaan mahdollisimman vähän neitseellisiä luonnonvaroja, eikä tuoteta jätettä. Kunnat voivat olla mukana siirtymässä esimerkiksi kierrätyspalveluiden ja kiertotalouteen pohjautuvien yritysten tukemisen kautta, sekä myös lisäämällä tavaroiden lainaamista.

Kiertotaloutta tulee edistää lisäämällä erilaisten käyttötavaroiden (esim. tavarapyörät, porat, ompelukoneet) lainausta kirjastoista.

Vastaus: Täysin samaa mieltä



Kysymys nro: 17

Lähiluonto edistää terveyttä. Monipuolisen viherverkoston avulla turvataan luonnon saavutettavuus kaikille oululaisille, lähellä heitä.

Jokaisella on oikeus lähimetsään ja -luontoon

Vastaus: Täysin samaa mieltä



Kysymys nro: 18

Retkeily on kasvava harrastus, ja Oulussa on siihen erinomaiset edellytykset. Lisääntyvä luonnossa liikkujien määrä on hyvä huomioida panostamalla retkeilyreitteihin, joukkoliikenneyhteyksiin retkeilyalueille ja aiheeseen liittyvään viestintään ja karttapalveluihin.

Oulun alueen retkeilymahdollisuuksia on parannettava lisäämällä uusia ja kunnostamalla nykyisiä retkeilyreittejä.

Vastaus: Täysin samaa mieltä



Kysymys nro: 19

Hiljaisuus ja pimeys ovat katoamassa, sillä ihmisen kädenjälki tavoittaa jo lähes joka kolkan. Hiljaisuus ja rauhalliset ympäristöt ovat kuitenkin tärkeitä palautumisen ja jaksamisen kannalta. Hyvä kaupunkisuunnittelu turvaa tällaiset alueet ja pyrkii vähentämään melua myös kaupunkialueella.

Kaupungin hiljaiset alueet (hiljaisia virkistysalueita ovat Hietasaari, Letonniemi, Auran majan reitit, Kalimeenlampi, Isokangas, Sankivaara, Pilpasuo ja Virpiniemi) tulee säilyttää hiljaisina ja liikennejärjestelyillä on pyrittävä vähentämään melua ja muita ympäristöhaittoja.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys:

Myös valosaasteettomia eli alueita, joissa ei ole katuvaloja, tulee säilyttää.




Kysymys nro: 20

Sanginjoen metsien suojelu on merkittävä askel ainutlaatuisen pohjoisen metsäluonnon vaalimiseksi. Yhtenäisyys ja laajuus lisäävät alueen luonto- ja virkistysarvoja.

Sanginjoelle tulee perustaa kansallispuisto. Siihen tulee liittää lähistön suojeltuja suoja metsäalueita.

Vastaus: Täysin samaa mieltä

Lisäselitys:

Kansallispuisto on upea seuraava tavoite Sanginjoen kehittämiseksi ja haluan valtuutettuna edesauttaa tavoitteeseen pääsyä. Se ei kuitenkaan tapahdu yhden valtuustokauden aikana. Kansallispuistostatuksesta on varmasti hyötyä kestävän matkailun näkökulmasta ja Oulun vetovoiman lisäämisessä matkailukohteena.



Takaisin tuloslistaan